Graphics: Speed Shop / Viljakainen.

1.Havaintopallo
2.Beata
3.Kraateri
4.Kaisla
5.Loimu
6.Unholan tiet
7.Kaihokas
8.Kylväjä

All compositions by Tuomo Dahlblom.

Tuomo Dahlblom (g, keyb, mand)
+ 1, 2, 3, 4, 5, 6, 7: Juha Kujanpää (keyb)
+ 1, 2, 3, 4, 5, 6, 7: Lasse Lindgren (b)
+ 1, 2, 4, 7: Jussi Lehtonen (dr)
+ 1, 2, 3, 4, 5, 6, 7: Panu Varstala (perc)
+ 3, 5, 6: Sami Kuoppamäki (dr)
+ 5, 7: Jouni Järvelä (as)
+ 7: Mikko Karjalainen (tp, fl-h)
+ 8: Abdissa Assefa (perc)

Tuottaja = Produced by: Tuomo Dahlblom
Äänittäjät = Engineers: Marko Kataja,
Tommi Vainikainen (8: lisäksi Jukka Lahti)
Miksaus = Mixed and by: Tommi Vainikainen

-----

Suomijazzin arvio:

Yhtään liioittelematta voidaan todeta, että Tuomo Dahlblom on yksi
lahjakkaimpia Jyväskylästä viime vuosina tulleita muusikoita (ja lahjakkaita
muusikoita sieltä on tullut paljon!). Eikä liioittelua ole liioin väitteessä, että
Dahlblom on yksi lahjakkaimpia kitaristeistamme.

Muutama vuosi sitten Dahlblom valittiin Pori Jazzin nuoreksi taiteilijaksi,
mutta sen jälkeen suurta julkisuutta ei ole tullut. Toki Helsinkiin siirtyneen
Dahlblomin nimeä näkee jatkuvasti monenlaisten keikkailevien yhtyeiden
miehistöluetteloissa, mutta suurelta yleisöltä kitaristi on jäänyt turhan
varjoon. Marzi Nyman, Varre Vartiainen, Teemu Viinikainen ja Timo
Kämäräinen ovat olleet huomattavasti enemmän esillä, mutta pitemmän
päälle lienee turha huolehtia, Dahlblom tulee kyllä ottamaan oman
paikkansa suomalaisen rytmimusiikin kentällä.

Vuonna 2002 ilmestynyt soolodebyytti esittelee Tuomon aivan omillaan,
sillä kaikki levyn musiikki on hänen säveltämäänsä.

Levyllä soittava kokoonpano elää hieman kappale kappaleelta. Kosketin-
soittaja Juha Kujanpää, basisti Lasse Lindgren ja lyömäsoittaja Panu
Varstala ovat mukana kaikilla kappaleilla (paitsi Kylväjällä, jonka Tuomo
ja perkussionisti Abdissa Assefa hoitelevat kahteen pekkaan). Rumpalin
paikalla vuorottelevat levyn mittaan Jussi Lehtonen ja Sami Kuoppamäki.
Lisäksi altisti Jouni Järvelä vierailee kahdella ja trumpetisti Mikko Karjalainen
yhdellä kappaleella.

Jo pelkästään rumpaleiden välillä on sen verran tyylillistä eroa, että ihan
yhtenäiseen bändituntuun ei päästä. Tuskinpa sitä tavoitellaankaan.
Pikemminkin Dahlblom pyrkii rikkaaseen moninaisuuteen niin sävelmien,
rytmien kuin soundienkin puolesta.

Eheyden sijasta saamme siis vaihtelevan mielenkiintoista musiikkia koko
levyn mitan. Tässä linjakkaassa linjattomuudessa etenkin basisti Lasse
Lindgren tuntuu olevan kitaristin sielunveli. Basso nousee herkimmissä
herkistelyissä kitaran rinnalle tunnelmia luomaan, mutta osaa Lindgren
myös ns. rokata. Dahlblom johtaa joukkonsa nimittäin usein myös fuusion
puolelle, ja onhan näihin mättöosuuksiin sentään käytettävissä nuo kaksi
mainittua, alan parhaisiin kuuluvaa rumpalia…

Kitara on tämän levyn ehdoton ykkössoitin. Dahlblom ei kuitenkaan tyystin
dominoi, vaan osaa kokeneena soittajana asettaa kokonaisuuden yksittäisten
suoritteiden edelle. Joka tapauksessa levy kelpaa hyvin kitaristin käyntikortiksi.
Tekninen varmuus ja monipuolisuus saavat seurakseen hyvän sounditajun, ja
solistisissa ratkaisuissa on aina rutkasti luovuutta ja omaa näkemystä.

Pentti Ronkanen 7.5.2006

------------------------------------------------------------------------------