Cover by Maarit Kytöharju.

1.Odd men out

Dual layers
Concerto for trumpet and jazz orchestra
2.Dual layers I
3.Dual layers II
4.The third field

5.Concersations in the ditch

Felsenfest
Concerto for drums and jazz orchestra
6.Felsenfest
7.Les cloches
8.Lágrimas de un angel
9.Trommelfeuer

All music written by Sid Hille.

Ari Jokelainen (as, cl), Teemu Takanen (as, fl), Manuel Dunkel
(ts, fl), Petri Puolitaival (ts, fl), Arto Lehtola (bs, b-cl), Tero
Saarti, Mikko Pettinen, Kalevi Louhivuori, Mikko Karjalainen (tp),
Antti Rissanen, Kasperi Sarikoski, Heikki Tuhkanen, Mikael
Långbacka (tb), Aki Rissanen (p), Teemu Viinikainen (g),
Ari-Pekka Anttila (b), Teppo Mäkynen (dr), Sami Koskela (perc),
Sid Hille (cond).

Produced by Sid Hille
Recorded 11/2007 live at Kanneltalo, Helsinki, by
Jorma Harjamäki & Ilari Suonpää
Mixed by Jorma Harjamäki
Mastered by Masi Isohanni

-----

Suomijazzin arvio:

Heti aluksi huomio kiinnittyy ulkomusiikillisiin. Levyn soundipuoli ei ole ihan
priimaa. Esimerkiksi: bändissä on Teppo Mäkysen tasoinen rumpali, ja
rummut vain kumisevat orkesterin taustalla epämääräisesti. Harmittavan
heikkotasoinen äänitys on tehty livenä Kanneltalossa, koko orkesteri
kuuluu kuin eteiseen puoliksi avoimen oven kautta. Läsnäolon tuntu
puuttuu.

Musiikkia suttuinen äänitys ei sentään kokonaan pilaa. Sid Hille on
vakuuttanut omaleimaisena säveltäjänä Platypus Ensemblen pitkän
kaaren aikana. Myös isommat koneistot ovat hallussa, kuten on
ilmennyt yhteistyöstä UMO Jazz Orchestran ja Proton String
Quartetin kanssa.

DiSiSiD on Sid Hillen oman big bandin ensimmäinen levytys. Mukana
on kuitenkin monia sellaisia muusikoita, jotka ovat jo UMO:ssa soittaneet
Hillen isolle orkesterille sovitettua musiikkia. Ja tietysti tämänkin ryhmän
pohjana on Hillen Platypus Ensemble, eli pianistin lisäksi saksofonisti
Manuel Dunkel, basisti Ari-Pekka Anttila ja rumpali Teppo Mäkynen.

Levyllä on muutama pikkukappale ja kaksi isoa teosta, joista toinen on
Tero Saartille omistettu trumpettikonsertto, toinen Teppo Mäkyseen
luottava konsertto rummulle ja jazzorkesterille.

Trumpettikonserton ensimmäinen ja kolmas osa ovat hyvinkin verevää ja
svengaavaa menoa. Avaus poukkoilee tarttuvan tehokkaasti ja The third
field puristaa soittajistosta ulos kaikki tehot. Välissä Dual layers II kasvaa
hitaasti mietiskelystä soolojen kautta koko orkesterin värikkääseen
hyödyntämiseen. Tenorisaksofonisti Manuel Dunkel nousee konserton
mittaan Saartin takana solistiseen kakkosrooliin.

Isojen teosten väliin jää pieni helmi Teemu Viinikaisen kitaroinnin ystäville.
Teeman hempeä orkesterointi johdattaa soolo-osuuteen, jossa taustalla
on vain pianotrio. Maltillisen tempon myötä Viinikainen saa kehitellä
kaikessa rauhassa, kasvattaa jännitettä hetkeen, jolloin taakse saadaan
taas hiljalleen joukkovoimaa. Välipala nousee konsertin huippuhetkien
joukkoon.

Rumpukonsertoksi nimetty Felsenfest ei suinkaan ole yhtä Teppo Mäkysen
näytöstä. Neljästä osasta vain kahdessa Mäkynen astuu taustalta
valokeilaan, muita kokonaisuuden solisteja ovat vuorollaan altistit Ari
Jokelainen ja Teemu Takanen, tenoristi Petri Puolitaival sekä trumpetisti
Kalevi Louhivuori.

Vaihtelevasta kokonaisuudesta iski ensimmäisenä Les Cloches, jonka
meditatiivisuus ja orkestroinnin himmeät värit pudottivat suojauksen alas.
Tästä atmosfääristä kohoaa myös Lágrimas de un angel, hiljalleen paisutellen,
kiihtyen, ja lopulta taas tunnemyrskyn jälkeen haipuen. Felsenfest päättyy
rumputuleen, jossa aina hankala rumpusoolon integroiminen musiikiksi musiikin
joukkoon onnistuu kohtuullisen luontevasti.

DiSiSiD-pakettiin kuuluu myös DVD-levy, jolla on Kanneltalon konsertti
kokonaisuudessaan ja 25-minuuttinen dokumentti big bandista muusikko-
haastatteluineen.

Pentti Ronkanen 1.12.2009

----------------------------------------------------------------------------