Art work: Kaljaa by Kari Cavén. Photo: Jussi Tiainen.
Design by Santtu Parikka and Juha Lökström.

1.Haloo - haloo!
2.A definitive story
3.An ironic story
4.A positive story
5.A senseless story
6.No story
7.A sad story
8.A firefly story
9.Why? Why not!
10.A double story
11.A thunder story
12.A damped story
13.A sunday story
14.End of the beginning

Eero Ojanen (p), Teppo Hauta-aho (b).

Recorded by Eero Ojanen and Teppo Hauta-aho at
Opera Studios, Helsinki, 6/1998
Mixed and mastered by Henrik Otto Donner and Esa
Santonen at DER, Tammisaari
Produced by Duo Nueva Finlandia
Executive producer: Petri Haussil.

.....

Suomijazzin arvio:

Tuoreessa Jazzrytmit-lehdessä kerrotaan, kuinka
herra Kalmisto, Teppo Hauta-aho siis, oli kommentoinut
lehden kriitikkoäänestystä, jossa valittiin vuoden
"parhaat" eri kategorioissa. Äänestäjien valintahan
kohdistui etupäässä nuoriin muusikoihin ja lehden
mukaan Hauta-ahon mielestä vanhat muusikot ovat
kuitenkin edelleen parhaita. Suomalaisen jazzlevy-
bisneksen piristysruiskeeksi ja valopilkuksi nopeassa
tahdissa noussut TUM Records on tietenkin
ymmärtänyt tämän näkökohdan ja raivannut
katalogiinsa tilaa myös vanhoille mestareille, kuten
Juhani Aaltonen ja nyt vapaasti improvisoiva Duo
Nueva Finlandia eli basisti Hauta-aho ja pianisti
Eero Ojanen.

Duon "Short Stories" on siis sarja ennalta mitenkään
suunnittelemattomia lyhyehköjä improvisaatioita, jotka
ovat noin kolmesta minuutista reiluun viiteen minuuttia
pitkiä. Hauta-aho ja Ojanen äänittivät kaikki
improvisaatiot itse yhdeltä istumalta kesällä 1998,
edes kesken kaiken soinut puhelin ei luomista
keskeyttänyt, vaan antoi soitolle lisää potkua. Siitä
kai vapaassa improvisaatiossa on juuri kyse,
muusikoiden kommunikaatiosta, tarkasta kuuntelemisesta
ja nopeasta reagoimisesta. Koska Hauta-aho ja Ojanen
ovat soittaneet yhdessä jo 1960-luvulta saakka, on
juuri heillä hyvät edellytykset viedä onnistuneesti läpi
tällainen vapaa soittosessio.

Sävelletyn ja ennalta valmistellun materiaalin sekä
vapaan improvisaation välinen suhde on toisaalta
kuulijan kannalta lähes yhdentekevää siinä vaiheessa,
kun improvisaatio on jo tallennettu levylle ja kuulija voi
halutessaan palata sen äärelle vaikka kuinka monta kertaa.
Konserttitilanteessa kuulija antaa helpommin anteeksi
mahdolliset hapuilut ja umpikujatkin, mutta levyllä sellainen
ei enää oikein toimi. Tässä mielessä duo onnistuu hienosti,
sillä levyn improvisaatiot etenevät hyvin luonnollisen ja
vaivattoman oloisesti. Ne ovat myös riittävän erilaisia,
ikään kuin eri aiheista ja eri näkökulmista käytyjä
keskusteluja, joiden argumentit ovat perusteltuja ja
monipuolisia, eikä samaa väitettä jäädä loputtomiin
jankkaamaan. Duo käyttää monipuolisesti kahden
instrumentin mahdollisuuksia. Hauta-aho soittaa
bassoaan sekä näppäillen että jousella ja välillä basso
on hyvin kaikuva lyömäsoitin. Myös Ojanen etsii
pianosoundiinsa uusia sävyjä pianonsa sisäpuolelta
kieliä suoraan tapailemalla. Duo Nueva Finlandian
improvisaatiot ovat elämänmakuisia, välillä melodisiakin,
suorastaan helposti lähestyttäviä.

Jukka Piiroinen 30.4.2005

...............................................................................