Graphic design: Petteri Vilkki

1.Seven (Engberg)
2.Monte Verde (Engberg)
3.Virsi 289 (Kirsten Aagaard Hansen)
4.Landscapes (Engberg)
5.Last night (Engberg)
6.Saarna (Engberg, Kuoppamäki)
7.Music lives in the air (Engberg)
8.My one and only love (G. Wood)

Peter Engberg (g, viola caipira)
Manuel Dunkel (ts, ss) in 1,2,3,4
Petri Korpela (perc) in 1,2,3,4,6
Uffe Krokfors (b) in 1,2,3,4,6,8
Rami Eskelinen (dr) in 1,2,3,4,6,8
Arttu Takalo (vib) in 1,7
Sami Kuoppamäki (dr) in 5,7
Jari Heino (b) in 5,7

Studio: Revolver Studio, 8-10/00
Tuottaja = Producer: Peter Engberg
Äänittäjä = Engineer: Asko Ahonen
Miksaus = Mixed by: Asko Ahonen
Masterointi = Mastered by: Pauli
Saastamoinen

-----

Suomijazzin arvio:

Tori on kitaristi Peter Engbergin debyytti.
Kitaristin soololevyt, etenkin  rockin puolella,
ovat monesti tuskastuttavia, sisällyksettömiä
tekniikkanäytöksiä, mutta Engberg yltää
täysi- ja tasapainoiseen suoritukseen.

Levy on kaksijakoinen : alkupuoli on
toteutettu kvintetillä, loppupuoliskoa taas
on triomusisointia 2 eri miehityksellä, tosin
vibrafonisti Arttu Takalo täydentelee
taidokkaasti näitä kokoonpanoja parissa
kappaleessa.

Homma on hallussa kaikilla kokoonpanoilla.
Trioissa Engberg on luonnollisesti enemmän
esillä. Isommassa kokoonpanossa fonisti
Manuel  Dunkel on leaderin kanssa
tasaveroinen solisti.

Dunkel on tämän hetken keskeisiä puhaltajia
suomalaisessa jazzissa. Vallattominta
Manuelin soitto on tällä kertaa sopraanolla
melodisessa, lähes romanttishenkisessä
kappaleessa Landscapes. Toki myös
tenori soi sulavasti, esimerkiksi  Brasilian
suuntaan kumartavassa Monte Verdessä,
joka pohjaa Engbergin  pehmeäsointiseen
viola caipiraan.

Levyn yllätyshitti voisi olla Virsi 289, jos
tällaisia levyjä radiossa tässä maassa
soitettaisiin. Pelkistetty luterilainen
virsimelodiikka vetoaa  nykyään moniin
jazzareihin, kotimaisten projektien lisäksi
hyvänä esimerkkinä vaikkapa naapurimaan
Anders Widmarkin virsilevy Psalms parin
vuoden takaa. Niukoista harmonisista
aineksista syntyy  keskittynyttä, ehkä
henkistynyttäkin ilmaisua, joka
puhtaudessaan  puhuttelee pakanaakin.

Levy avainkappaleena voisi pitää
Landscapes-hymniä. Kyseessä on helposti
lähestyttävän, melodisen nykyjazzin
mallikappale. Tämän kappaleen voisi
hyvinkin soittaa ystävälle, jota haluaisi
varovasti johdatella jazzin  maailmaan.

Levyn loppupuoli tuo esille Engbergin taidot
pienen kokoonpanon johtajana.  Melodinen
soitto soljuu mainiosti sekä rockaavasti
rytkivän trion keulilla  että herkemmän
jatsailun merkeissä. Levy päättyy
tyylikkääseen ja taitavaan  tulkintaan
albumin ainoasta cover-kappaleesta
My one and only love.

Peter Engberg on lyönyt pöytään
tasokkaan käyntikortin.

Pentti Ronkanen/23.5.2002

Muut arviot:

Erkki Lehtola, Hifi-lehti
Täydellinen arvio on luettavissa
Hifi-lehden sivuilta,
hakusana 'Peter Engberg'

"...Kaikki albumin sävellykset ovat
linjakkaita, ilmavia ja reilusti soolotilaa
antavia... Albumin kirkas ja kuulas
saundi tuo mieleen ECM:n hienot
tuotteet."

Musiikki:
Ääni: