Kesän 2004 jazzfestarit paketissa

Raahen Rantajatsit. Kuva: Jukka Piiroinen.

Kesä on festareiden huippusesonkia. Jazztapahtumistakin valtaosa ajoittuu
muutaman lämpimän kuukauden ajalle. Suomijazz kokosi laadukkaan jazzkesän
kunniaksi pienen (tai ehkä sittenkin keskisuuren?) festaribarometrin. Miten
jazztapahtumilla oikein menikään vuonna 2004? Ja mihin ollaan menossa?

Seitsemän festivaalia vastasi kiertokyselyymme. Alle vastaukset on koottu
tapahtumien aikajärjestyksen mukaan. Kesä-heinkuun vaihteen Kalott Jazz &
Blues siis aloittaa, ja elokuun lopulle ajoittuva Viapori Jazz päättää kierroksen.

Kalott Jazz & Blues : Imatra Big Band Festival : Pori Jazz : Raahen Rantajatsit :
Keitelejazz : Elojazz & Blues : Viapori Jazz

…..

Kalottjazz & Blues
http://www.kalottjazzblues.net

Atomic. Kuva: Jukka Piiroinen.

Miten vuosi 2004 meni taloudellisesti?

- Kohtuullisesti, vaikka eräs päätapahtumistamme (su 4.7. Pikisaaren telttakonsertti)
täytyi myrskytuulen takia siirtää yllättäen sisätiloihin.

Millaiset osuudet tuloista teillä noin suunnilleen muodostavat a) lipputulot,
b) julkinen tuki, c) sponsorointi, d) ravintolatoiminta?

- Lipputulot 30 %, sponsorointi 30 %, julkinen raha 40 % (on huomattava, että
Kalottjazz & Blues on kunnallinen festivaali, jonka pääjärjestäjät ovat Tornion ja
Haaparannan kunnat)

Miten yleisömääränne ovat viime vuosina (esim. tällä vuosituhannella) kehittyneet?

- Yleisömäärät ovat olleet jo pidemmän aikaa 4000 ja 5000 kävijän välillä, siis yhteensä
kaikissa tilaisuuksissa. Samaan haarukkaan osui myös viime kesän festivaali eli kävijöitä
oli noin 4800, vaikka em. sunnuntaimyrsky kävijämääriä verottikin.

Onko festarijärjestelyissä homma ns. hallussa, vai ilmenikö asioita, joissa olisi
petraamisen varaa?

- Festivaalijärjestelyt sujuvat varsin mukavasti ja tottuneesti, suurempia hämminkejä
ei ilmennyt.

Kerro lyhyesti järjestelykoneistosta, esim. kenellä vetovastuut, palkallisten vs.
talkooväen määrä. Onko paikkakunnallasi helppo saada talkooväkeä? Onko
ikääntymis/uusiutumisongelmia?

- Festivaalin järjestävän organisaation muodostaa työryhmä, johon kuuluvat Tornion
ja Haaparannan kunnat sekä Riverside Jazz -yhdistys eli konkreettisina niminä Helena
Junes, Tapio Salo, Juha Söder ja Jukka Piiroinen. Taloudellinen päävastuu on kunnilla,
Riverside Jazz on mukana asiantuntijana sekä yhdistyksella on myös omia vastuualueita.
Työryhmän lisäksi itse tapahtuman aikana mukana on joukko talkoolaisia, lipunmyynnissä,
kuljetuksissa yms. Talkooväkeä voisi olla enemmänkin, mutta tarvittava joukko on aina
saatu kokoon.

Oletteko tyytyväisiä näkyvyyteenne mediassa? Mihin tiedotusvälineisiin festivaalista
tehtiin juttuja?

- Paikallisessa mediassa festivaali näkyy hyvin, erityisesti Lapin läänin päälehdet Pohjolan
Sanomat ja Lapin Kansa sekä oululainen Kaleva ovat kirjoittaneet meistä hyvin. Myös
Ruotsin puolen NSD, Norrbottens Kuriren ja Haparanda Bladet kirjoittavat. Silloin tällöin
olemme päässeet myös Helsingin Sanomiin, emme kuitenkaan viime kesänä. Televisio ei
ole meitä juuri huomannut, kuten ei kai muitakaan pieniä jazztapahtumia.

Teddy Rok Seven. Kuva: Jukka Piiroinen.

Kuvaile lyhyesti festivaalin nykyistä ohjelmapoliittista linjaa.

- Kalottjazz & Blues esittelee pohjoismaista nykyjazzia, pääpaino uudessa suomalaisessa
ja ruotsalaisessa jazzissa. Vaikka pääpaino on siis uudessa jazzissa, ohjelmaan kuuluu
yleensä mausteeksi myös vanhempia jazztyylejä, viime kesänä dixielandia. Kuten jo
festivaalin nimestä voidaan päätellä, ohjelmaan on alusta pitäen kuulunut annos bluesia,
sekin yleensä pohjoismaista. Kolmantena linjauksena voisi vielä pitää lähes joka vuoden
ohjelmaan kuuluneita ns. suuremman yleisön esiintyjiä. Viime kesänä se oli Don Johnson
Big Band.

Onko yleisömäärien / saadun palautteen / oman kritiikin pohjalta paineita ohjelmiston
linjan muutoksiin? Millaisiin?

- Festivaalin ohjelmapolitiikka pysynee suurinpiirtein ennallaan.

Henkilökohtainen mielipide: mitkä olivat musiikillisesti festivaalisi hienoimmat hetket
vuonna 2004?

- Juhani Aaltonen Trio Aineen taidemuseolla ja Atomic-yhtye, jonka piti esiintyä
Pikisaaren teltassa, mutta esiintyikin Ammatti-istituutin Musiikkitalolla. Atomic on
luultavasti yksi nykyjazzin parhaista yhtyeistä juuri nyt.

Lopuksi lupa mainostaa! Festivaalisi parhaat puolet: miksi jazzdiggarin kannattaa
tulla juuri teille?

- Hyvä musiikki, intiimi musiikin kuuntelun mahdollistava ilmapiiri ja valoisat kesäyöt.

Jukka Piiroinen
Riverside Jazz ry, puheenjohtaja

..........

Imatra Big Band Festival
http://www.ibbf.fi

Big band -teltta.

Miten vuosi 2004 meni taloudellisesti?

- Pääsimme suurin piirtein omillemme, kokonaisbudjettimme oli 840 000 euroa.

Millaiset osuudet tuloista teillä noin suunnilleen muodostavat a) lipputulot
b) julkinen tuki c) sponsorointi d) ravintolatoiminta?

a) lipputulot 60 %,   b) julkinen tuki 12 %, c) sponsorointi 15 %,
d) myyntipaikkatulot 10 %

Miten yleisömääränne ovat viime vuosina (esim. tällä vuosituhannella)
kehittyneet?

- Tänä kesänä maksullisissa tilaisuuksissa (9 iltaa BB-Klubilla, 2 laivakonserttia,
1 kulttuurikeskuskonsertti, 1 jamit) kävijämäärä nousi yli 16 000 henkilön,
ilmaiskonserteissa (noin 30) kävijöitä oli noin 40 000 henkilöä.

Onko festarijärjestelyissä homma ns. hallussa, vai ilmenikö asioita, joissa
olisi petraamisen varaa?

- Meidän on tehostettava markkinointia ja valtakunnallista tiedotusta,
tunnettavuutta saatava lisää.

Kerro lyhyesti järjestelykoneistosta, esim. kenellä vetovastuut, palkallisten
vs. talkooväen määrä. Onko paikkakunnallasi helppo saada talkooväkeä?
Onko ikääntymis/uusiutumisongelmia?

- Päävetovastuu on toiminnanjohtajalla, joka on järjestelytoimikunnan vetäjä,
talousvastaava, ohjelmapäällikkö, tiedottaja ja markkinoija. Aivan liikaa työtä.
Apuna kylläkin 15 henkinen järjestelytoimikunta, jossa vastuunkantajat eri
sektoreittain. Ympärivuotisia palkallisia kokonaista kaksi, kulukorvauksia ja
pieniä verollisia korvauksia saa tusinan verran. Talkooväkeä festarin ollessa
käynnissä lähes 300, joista suurin osa tekee töitä jonkin seuran kautta.
Lisäksi yhdistyksellä on 12 -jäseninen hallitus, joka on viime kädessä
vastuussa toiminnasta. Sen operatiivinen elin on hallituksen työvaliokunta,
joka valmistelee hallituksen asiat ja on tärkeä elin.

Oletteko tyytyvÄisiä näkyvyyteenne mediassa? Mihin tiedotusvälineisiin
festivaalista tehtiin juttuja?

- Emme siltä osin, kun on kyse valtakunnallisesta lehtimediasta ja TV:stä.
Varsinkin Hesari ja iltapäivälehdet ovat suuri ongelma. Aluelehdet ja
musiikkilehdet huomaavat festarimme paremmin, samoin alueradio.

Count Basie Big Band, kuva tosin ei taida olla Imatralta...

Kuvaile lyhyesti festivaalin nykyistä ohjelmapoliittista linjaa.

- Pitkä (9 vrk) laadukas myös useita kansainvälisiä huippuja tarjoava
yleisfestivaali, jonka taidemusiikkiosuus painottuu big band -musiikkiin ja
jazzin & mustan musiikin eri haaroihin. Rahasyistä festarin aluksi soitetaan
myös suomirokkia ja jopa suomalaista tanssimusiikkia 1. viikonloppu.
Maanantaista alkaen jatkuen päätöslauantaille alkaa varsinainen jazzfestari.
Tärkeitä elementtejä big band-muusikkojen kesäkurssi (nyt oli 90 osanottajaa)
ja big bandien avoimet SM-kisat.

Onko yleisömäärien / saadun palautteen / oman kritiikin pohjalta paineita
ohjelmiston linjan muutoksiin? Millaisiin?

- Jatkamme omalla Imatralla hyväksi koetulla linjallamme.

Henkilökohtainen mielipide: mitkä olivat musiikillisesti festivaalisi hienoimmat
hetket vuonna 2004?

- Count Basie Orchestra yhdessä New York Voicesin kanssa, John Mayall
Bluesbreakers, George Clinton Parliament/Funkadelic, The Headhunters,
Daniela Mercury ja kotimaisista Rajaton & UMO.

Lopuksi lupa mainostaa! Festivaalisi parhaat puolet: miksi jazzdiggarin
kannattaa tulla juuri teille?

- Imatralla kuullaan maailman huippuja Suomen halvimmilla hinnoilla (kallein
peruslippu oli 35 e) tunnelmaltaan erinomaisessa BB-Klubin suurteltassa
(vetää noin 3000 henkilöä). Kun illat on teemoitettu, kuullaan koko ilta sitä
musaa mitä luvataankin. Imatra on vielä ihmisen kokoinen festari ja tarjoaa
lisäksi runsaasti ilmaisia hienoja konsertteja. Ja ohjelmisto on erittäin
monipuolinen!

Hannu Hokkanen
Imatra Big Band Festival, toiminnanjohtaja

..........

Pori Jazz
http://www.porijazz.fi

Tiivistä tunnelmaa Kirjurinluodossa. Kuva: Maarit Nissinen.

Miten vuosi 2004 meni taloudellisesti?
Millaiset osuudet tuloista teillä noin suunnilleen muodostavat
a) lipputulot, b) julkinen tuki, c) sponsorointi, d) ravintolatoiminta?

A) 69% liikevaihdosta, B) 8%, C) 9%, D) 9% (sis. myös jazzkadun
myyntipaikkatuotot)

Miten yleisömääränne ovat viime vuosina (esim. tällä vuosituhannella)
kehittyneet?

- Pysyneet melko samana.

Onko festarijärjestelyissä homma ns. hallussa, vai ilmenikö asioita,
joissa olisi petraamisen varaa?

- Pääpiiteittäin hallussa. Ainahan parantamisen varaa tietysti on.

Kerro lyhyesti järjestelykoneistosta, esim. kenellä vetovastuut,
palkallisten vs. talkooväen määrä. Onko paikkakunnallasi helppo saada
talkooväkeä? Onko ikääntymis/uusiutumisongelmia?

- Vetovastuu on palkallisella henkilökunnalla sekä lisäksi ns. avaintoimitsijoilla.
Vapaaehtoisia toimitsijoita on noin 500 sekä lisäksi urheiluseurojen kautta
järjestyksenvalvojia noin 700 kpl. Vapaaehtoisväkeä on toistaiseksi saatu
ihan riittävästi. Ehkä urheiluseurojen puolella on nähtävissä hieman
ikääntymisongelmaa…

Oletteko tyytyväisiä näkyvyyteenne mediassa? Mihin tiedotusvälineisiin
festivaalista tehtiin juttuja?

- Ollaan tyytyväisiä. Juttuja oli sekä valtakunnallisesti että paikallisesti.
Mukana mm. suurimmat sanomalehdet, aikakauslehdet sekä sähköinen
media.

Charles Tolliver. Kuva: Sanna Heikintalo.

Kuvaile lyhyesti festivaalin nykyistä ohjelmapoliittista linjaa.

- Mustaa rytmimusiikkia, jossa pääpaino jazzissa.

Onko yleisömäärien / saadun palautteen / oman kritiikin pohjalta paineita
ohjelmiston linjan muutoksiin? Millaisiin?

- Ei ole tarvetta.

Henkilökohtainen mielipide: mitkä olivat musiikillisesti festivaalisi
hienoimmat hetket vuonna 2004?

- Stevie Wonder, Alicia Keys, Charles Tolliver Big Band…

Lopuksi lupa mainostaa! Festivaalisi parhaat puolet: miksi jazzdiggarin
kannattaa tulla juuri teille?

- Monipuolisuus, laaja jazztarjonta, paljon kotimaista, hip-hopista
kokeilevaan jazziin (Ultra Meeting).

Pirjo Soukki
Pori Jazz, talousjohtaja

..........

Raahen Rantajatsit
http://www.rajatsi.fi

Anna-Mari Kähärän orkesteri. Kuva: Jukka Piiroinen.

Miten vuosi 2004 meni taloudellisesti?

- Talous/2004 + -0 ,lipputulot -5%

Millaiset osuudet tuloista teillä noin suunnilleen muodostavat a) lipputulot,
b) julkinen tuki, c) sponsorointi, d) ravintolatoiminta?

a) 20 %, b) 50%, c) 15%, d) 15 %

Miten yleisömääränne ovat viime vuosina (esim. tällä vuosituhannella)
kehittyneet?

- Yleisömäärä vakiintunut n. 4000 seutuville,ennätys 4300 v. 2003.

Onko festarijärjestelyissä homma ns. hallussa, vai ilmenikö asioita, joissa
olisi petraamisen varaa?

- Homma pyörii vahvalla rutiinilla, nuoruuden into on jäänyt nuoruuteen.

Kerro lyhyesti järjestelykoneistosta, esim. kenellä vetovastuut, palkallisten
vs. talkooväen määrä. Onko paikkakunnallasi helppo saada talkooväkeä?
Onko ikääntymis/uusiutumisongelmia?

- Kaksi vetovastuullista, vastuullisuus määräytyy organisaatiosta: ohjelmiston
suunnittelu, talous ja toimisto, rakentaminen/purku, kuljetus, backline,
markkinointi ja ravintola omalla talkooväellä, jossa mukana n. 30 ihmistä.
Lipunmyynti, järjestysmiehet ja grilli ulkoistettu. Talkooväkeä helppo saada,
uusiutuminen ajoittain työlästä.

Oletteko tyytyväisiä näkyvyyteenne mediassa?

- Paikallinen näkyvyys erinomaista, alueellinen / seutukunnallinen hyvää,
valtakunnallinen huonoa (HS oli jo vähällä jaksaa näinkin kauas).

Mihin tiedotusvälineisiin festivaalista tehtiin juttuja?

- Sanomalehdet, paikallisradio.

Louis Sclavis. Kuva: Jukka Piiroinen.

Kuvaile lyhyesti festivaalin nykyistä ohjelmapoliittista linjaa.

- Tuore ja moderni, uusien tuulien kautta niin lähelle avantgardea kuin
sielu/Wigwam-väki sietää

Onko yleisömäärien / saadun palautteen / oman kritiikin pohjalta paineita
ohjelmiston linjan muutoksiin? Millaisiin?

- Suuren yleisön sietokyky on testattu Cecil Taylorin kautta 1998, sen
jälkeen olemme uskaltaneet suunnitella vapaasti hengittäen. Harmi että
Braxtonin svengaavat kvintetit jäivät 80-luvulle.

Henkilökohtainen mielipide: mitkä olivat musiikillisesti festivaalisi hienoimmat
hetket vuonna 2004?

- Hienointa oli Sclavisin henkeäsalpaava 90 minuuttinen "välimeren säässä".

Lopuksi lupa mainostaa! Festivaalisi parhaat puolet: miksi jazzdiggarin
kannattaa tulla juuri teille?

- Tässä olen huono, mutta pienen budjetin rajoissa on mahdollista löytää
kultainen leikkaus haastavan musiikkityylin ja sosiaalisen viihtymisen
risteytyksenä luonnonkauniissa merimaisemassa.

Pertti Kinnunen
Rajatsi ry, puheenjohtaja

..........

Keitelejazz
http://www.aanekoski.fi/keitelejazz

Larry Coryell, Billy Cobham's Spectrum Band. Kuva: Siiri Karosto.

Miten vuosi 2004 meni taloudellisesti?

- Säistä huolimatta Keitelejazz meni hyvin myös taloudellisesti. Pääsylippuja
myytiin enemmän kuin koskaan aikaisemmin.

Millaiset osuudet tuloista teillä noin suunnilleen muodostavat a) lipputulot,
b) julkinen tuki, c) sponsorointi, d) ravintolatoiminta?

- Tämän kesän perusteella laskettuna lipputulot muodostavat 40% Keitelejazzin
tuloista. Seuraavaksi suurin tulonlähde on oma ravintola 30% osuudella.
Sponsorointi kattaa 13% ja julkinen tuki 12% festivaalin tuloista.

Miten yleisömääränne ovat viime vuosina (esim. tällä vuosituhannella)
kehittyneet?

- Keitelejazzeilla eri illat vetävät eri määrän ihmisiä. Perinteisesti pop/rock-
painotteisen torstai-illan yleisömäärä on pysynyt suunnilleen samana tai
hieman laskenut, perjantain ja lauantain yleisömäärä taas noussut
2000-luvulla. Kokonaisyleisömäärässä on tapahtunut hienoista kasvua
(nykyään 7000-8000 henkeä).

Onko festarijärjestelyissä homma ns. hallussa, vai ilmenikö asioita, joissa
olisi petraamisen varaa?

- Aina on paljon asioita, joissa on petraamisen varaa, vaikka suuri osa
käytännöistä hoituukin rutiinilla. Joka vuosi pidämme kiivaita kehitys-
keskusteluja mm. jazzalueen ja sen palvelujen suunnitelun osalta.

Kerro lyhyesti järjestelykoneistosta, esim. kenellä vetovastuut, palkallisten
vs. talkooväen määrä. Onko paikkakunnallasi helppo saada talkooväkeä?
Onko ikääntymis/uusiutumisongelmia?

- Festivaalin järjestelyistä vastaa 7-henkinen yhdistyksen johtokunta ja
taiteellinen johtaja sekä taloudenhoitaja. Puheenjohtaja hoitaa toiminnan-
johtajan paikkaa kesäkuukausien aikana palkattuna. Muuta palkattua
henkilökuntaa ei yhdistyksellä ole. Festivaalin aikaan vapaaehtoisia
on mukana reilu sata. Talkoolaisia on toistaiseksi riittänyt mainiosti,
hallitukseen aina kaivataan ideoita omaavia ja työntekohalukkaita.

Oletteko tyytyväisiä näkyvyyteenne mediassa? Mihin tiedotusvälineisiin
festivaalista tehtiin juttuja?

- Olemme tyytyväisiä tämän vuoden näkyvyyteen. Jukka Hauru arvioi
festivaalin Helsingin Sanomiin, lisäksi maakunnallinen näkyvyys toteutui
Keskisuomalaisen, Sisä-Suomen Lehden ja muiden paikallisten medioiden,
myös radioiden ja tv:n kautta.

Joe Sachse, Uwe Kropinski, Doppelmoppel. Kuva: Siiri Karosto.

Kuvaile lyhyesti festivaalin nykyistä ohjelmapoliittista linjaa.

- Festivaalin tarjonta pidetään jatkossakin monipuolisena ja laadukkaana.
Jazzin puolelta on tarkoitus esitellä sekä kotimaisia että ulkomaisia huippunimiä.
Pääasiassa jazzesiintyjämme edustavat modernimpaa suuntausta. Mukaan
mahtuvat myös muut rytmimusiikin edustajat oman alansa huippuina.

Onko yleisömäärien / saadun palautteen / oman kritiikin pohjalta paineita
ohjelmiston linjan muutoksiin? Millaisiin?

- Ohjelmisto on melko hyvin tasapainossa tällä hetkellä, tarvetta suuriin
muutoksiin ei ole. Pyrimme aina ottamaan yleisön palautteen ja toiveet
huomioon seuraavaa vuotta valmisteltaessa.

Henkilökohtainen mielipide: mitkä olivat musiikillisesti festivaalisi hienoimmat
hetket vuonna 2004?

- Itse olin erittäin suuresti vaikuttunut saksalaisen Doppelmoppelin ilmaisusta
ja ideoiden lennosta.

Lopuksi lupa mainostaa! Festivaalisi parhaat puolet: miksi jazzdiggarin
kannattaa tulla juuri teille?

- Keitelejazz on ihmisen kokoinen festivaali, joka kuitenkin panostaa
huippulaadukkaaseen tarjontaan. Musiikki on kaiken lähtökohta, ja sitä
kunnioitetaan kaikissa järjestelyissä.

Vilja Ruokolainen
Keitelejazz, toiminnanjohtaja,

..........

Elojazz & Blues
http://www.elojazz.com

Mynta. Kuva: Jaakko Eloranta.

Miten vuosi 2004 meni taloudellisesti?

- Tavoitteemme olisi saada voittoa noin 10% menobudjetista, jolloin sillä
rahalla voisimme sitten talven mittaan järjestää konsertteja, jotka pienen
yleisömäärän ja alhaisten lipunhintojen vuoksi ovat aina tappiollisia. Tällä
hetkellä näyttää siltä, että voitto on noin 5%. Hyvä näin, sillä 16 vuoden
aikana aina joskus olemme joutuneet panemaan nimiä paperiin.

Millaiset osuudet tuloista teillä noin suunnilleen muodostavat a) lipputulot,
b) julkinen tuki, c) sponsorointi, d) ravintolatoiminta?

a) Lipputulot ovat 35 % tuloista, b) julkinen tuki on 16%, c) varsinaisia
sponsoreita meillä ei oikein selvästi ole siinä mielessä, että joku antaisi
rahaa ilman vastinetta. Ehkä suurin tämäntapainen on paikallisen kaupunki-
lehden toiminta. Lehti hoitaa pääosan mainonnastamme hankkimalla
jokaiseen ilmoitukseen maksajat. Maksajayritysten logot ovat ilmoituksissa.
Tämän tuen arvoksi arvioimme ilmoitusten listahintojen perusteella 10 %
kokonaisbudjetistamme. Todellisuudessa se olisi vähemmän sillä itse
maksaessamme saisimme paljon alennusta listahinnoista. Sampo-pankin
kanssa meillä on pääsponsorisopimus neljäksi vuodeksi. Pankki antaa 500
euron Sampo-stipendin nuorelle oululaiselle jazzmuusikolle. Tärkeintä
sopimuksessa on, että yritys sitoutuu tuomaan tietyn suurehkon määrän
vieraitaan festareille ja ostaa heille liput sovittuun hintaan. Samalla tavalla
meillä käy kymmenien muiden firmojen asiakkaita firmojen laskuun. Heidän
kanssaan ei ole kirjallista sopimusta. Tällaisen yritysmyynnin osuus tuloista
on 31%, mutta siitä on myös menoja (netto-osuus tuloista on 23%).
Tässä a-,b- ja c-kohdissa mainittujen tulo-osuuksien summa onkin jo
92% eli tuloja muualta on aika vähän.

Miten yleisömääränne ovat viime vuosina (esim. tällä vuosituhannella)
kehittyneet?

- Festari aloitettiin vuonna 1989 pienenä picnic-tapahtumana. Pian siirryttiin
paikallisen ylioppilastalon pihapiiriin ja vuonna 1999 tila kävi ahtaaksi ja
siirryttiin Kuusisaaren huvipaviljongin pihapiiriin. Sinne vuokrataan lava
ja yleisötelttoja. Telttoja on jouduttu lisäämään aina silloin tällöin.
Kuusisaaren vuosina olemme vähitellen rakentaneet nykyiset yritys-
asiakassuhteet. Sitä kautta tulee aina porukkaa, joka ei ole ollut jazzista
kiinnostunutta, mutta aina sieltä joku "syttyy jazziin", kuten mainos-
lauseemme kehottaa. Tähän asti kasvua on ollut, mutta näiltä seuduilta
tuskin enää voi löytyä enempää asian harrastajia. Pitäisi profiloitua
valtakunnalliseksi tapahtumaksi, mutta sitten meidän pitäisi palkata väkeä
ja tähän asti olemme tehneet tätä työtä talkoohengessä.
Emme uskalla laajentua.

Onko festarijärjestelyissä homma ns. hallussa, vai ilmenikö asioita, joissa
olisi petraamisen varaa?

- Homma on hallussa 16 vuoden rutiinilla. Ainahan jotakin pientä, tietysti.

Kerro lyhyesti järjestelykoneistosta, esim. kenellä vetovastuut, palkallisten
vs. talkooväen määrä. Onko paikkakunnallasi helppo saada talkooväkeä?
Onko ikääntymis/uusiutumisongelmia?

- Tässäpä hyvä kysymys. Meitä on Jazz 20 ry:n hallituksessa 12. Yhdessä
ideoimme koko ohjelman. Meillä ei ole taiteellista johtajaa. Emme yleensä
pyydä mitään tiettyjä bändejä, emme ole käyttäneet teemoja, vaan
valitsemme tarjolla olevista bändeistä. Tämä on luultavsti halvin tapa
rakentaa festari. Varsinaisen festarin aikana yksi meistä on festivaalipäällikkö,
joka tekee kaikki käytännön suunnitelmat ja jakaa tehtävät jne. Sitten on
kuljetuspäällikkö, hyvinvointipäällikkö, turvallisuuspäällikkö jne, kaikki tästä
12 porukasta. Tiedottajan osa lankeaa yhdistyksen puheenjohtajalle. Ennen
käytimme talkooporukkaa lipunmyyntiin ja järjestysmiehiksi. Nyt rakennamme
talkoilla lavan kaiutintorneineen ja mainoksineen, mutta lipunmyynnissä on
palkattuja opiskelijoita ja järjestysmiehet hoitaa ravintolayrittäjä. Ei se
lipunmyynti sujunut talkoilla, kun ei kukaan halunnut ottaa vetovastuuta ja
työvuorojen oli oltava lyhyitä. Nyt ei kukaan valita ja homma hoituu.
Rakennushommiin saa helposti talkooporukkaa noin 5-6 henkeä.

Ikääntymisongelmia on. Hallitustamme ei ole saatu uudistumaan ja em.
ongelma on syntynyt ja syntymässä. Motivaatio heikkenee ajoittain ja
vapaa-aika käy vähiin. Tämä käy jo työstä. Monesti herää kysymys, että
miksi teen tällaista, mutta pari viikkoa festarin jälkeen on pää täynnä uusia
ideoita ensi vuodeksi. Erityisesti yleisöltä tulleet kiitokset nostavat mieltä
ja ensi vuonna teemme oikein kunnon festarit, että näkevät ettei tämä ollut
vielä mitään.

Oletteko tyytyväisiä näkyvyyteenne mediassa? Mihin tiedotusvälineisiin
festivaalista tehtiin juttuja?

- Olemme tyytyväisiä. Kuten edellä kerroin ilmaisjakelulehdestä, saamme
näkyvyyttä hyvin. Kaleva kirjoittaa ihan kiitettävästi hieman ennen festaria
ja tietysti arvostelut. Juttuja on ollut myös muissa paikkakunnalla
ilmestyneissä lehdissä. Ompahan jotakin pientä ollut iltapäivälehdissäkin.

Mari Suominen. Kuva: Jaakko Eloranta.

Kuvaile lyhyesti festivaalin nykyistä ohjelmapoliittista linjaa.

Erityisesti yritysasiakkaita varten meillä on blues-ilta perjantaina. Jazzia
soitetaan lauantaina, suosittu big band -konsertti konserttisalissa ja illalla
ulkoilmakonsertti lavalla. Väliöinä on jatkoklubeja ravintoloissa. Sunnuntaina
on jazzmessu ja lastenjatsit. Emme halua esittää korkeasti taiteellista jazzia.
Raahe tekee sen. Me haluamme esittää korkeatasoista kansainvälistä
viihteellistä bluesia ja jazzia. Ohjelma pyritään rakentamaan sellaiseksi,
että jokainen löytää sieltä musiikkia omaan makuunsa.

Onko yleisömäärien / saadun palautteen / oman kritiikin pohjalta paineita
ohjelmiston linjan muutoksiin? Millaisiin?

- Ei ainakaan suuria muutoksia ole tulossa. Jatkoklubit eivät ole enää
vetäneet kuten ennen. Niihin tulee muutoksia.

Henkilökohtainen mielipide: mitkä olivat musiikillisesti festivaalisi hienoimmat
hetket vuonna 2004?

- Ruotsalainen yhtye MYNTA, joka soitti intialaissävytteistä musiikkia eri maista.
Intialaisuuden toi tablamestari Jai Shankar ja maailma laajeni kuubalaisen
viulistin Santiago Jimenezin sävelin. Ruotsalainen Aders Hagberg toi mukaan
ruotsalaisen jazzin sopraanosaksofonillaan. Tämä ei ole yksin minun mielipiteeni
vaan monen, monen muun. Toinen kohokohta oli UMO:n Count Basie 100 vuotta
-konsertti Madetojan salissa. Se oli yksi Elojazzien kaikkien aikojen huippuhetkistä.

Lopuksi lupa mainostaa! Festivaalisi parhaat puolet: miksi jazzdiggarin
kannattaa tulla juuri teille?

- Eiköhän tuota mainosta tullut jo edellä. Pohjois-Suomen festarit ovat kaikki
hyviä. Kaikki on rakennettu omalla tavalla ja niissä viihtyy.

Jaakko Eloranta
Jazz 20 ry, puheenjohtaja

..........

Viapori Jazz
http://www.viapori.fi/jazz

Pekka Pohjola ja pojat Ilmari ja Verneri. Kuva: Jani Soini.

Miten vuosi 2004 meni taloudellisesti?
Millaiset osuudet tuloista teillä noin suunnilleen muodostavat a) lipputulot,
b) julkinen tuki, c) sponsorointi, d) ravintolatoiminta?

- Lipputulot ovat 45 % tulopuolesta. Lipputulojen lisäksi julkinen tuki on
noin 10 % ja yhteistyökumppaneilta tulee toinen 45 %.

Miten yleisömääränne ovat viime vuosina (esim. tällä vuosituhannella)
kehittyneet?

- Viapori Jazz myydään pääosin etukäteen. Viapori Jazz pidetään
tulevaisuudessakin pienimuotoisena festivaalina eikä pääsylippujen
kokonaismäärä tule kasvamaan merkittävästi. Näin etenemme herkän
linnakesaaren ja olemassaolevien "konserttisalien" ehdoilla. Viapori Jazziin
mahtuu joka vuosi noin 2000 ensimmäisenä lippunsa ostanutta, eli
yleisömäärämme ei kehity vaan toivottavasti pysyy.

Onko festarijärjestelyissä homma ns. hallussa, vai ilmenikö asioita, joissa
olisi petraamisen varaa?

- Älykkäät talkoolaiset ovat korvaamaton voimavara. Viapori Jazzin talkoolaiset
ovat meillä keskipisteessä. He suuntaavat osaamisensa ja tarmonsa neljään
eri kohderyhmään; yleisöömme, muusikoihimme, tukijoihimme ja omaan
joukkoomme. Tänä vuonna meille kehittyi organisaatio, jossa oli oikeanlaisia
ihmisiä oikeissa paikoissa. Festivaalityössä täytyy ehdottomasti olla hauskaa.
Työmäärän pitää mahdollistaa festivaalin konserttiannista nauttimisen.

Kerro lyhyesti järjestelykoneistosta, esim. kenellä vetovastuut,
palkallisten vs. talkooväen määrä. Onko paikkakunnallasi helppo saada
talkooväkeä? Onko ikääntymis/uusiutumisongelmia?

- Viapori Jazzin vastuullinen järjestäjä on Viapori Jazz ry. Yhteistyösopimusten
kautta saamme järjestelytyöhön vahvaa tukea muilta oman kylän
yhdistyksiltä mm. Suomenlinnalaisten taiteilijoiden Viapori Forumilta
sekä Suomenlinnan Urheilijoilta.

Johtoryhmän muodostavat taiteellinen johtaja Jukka Perko, Viapori Jazz ry:n
puheenjohtaja Esa Toivanen sekä tuottaja Lassi Ikäheimo. Em. trio kantaa
myös taloudellisen vastuun. Palkatun henkilöstön muodostavat muutama
erikoisosaajaa mm. äänisuunnittelijat Miikka Huttunen ja Kalle Vanhapelto
sekä valosuunnittelija Jarkko Lievonen että kuljetuslogistiikasta vastaava
Jermu Koivukoski. Varsinaista talkooväkeä on noin 30. Olemme onnellisessa
asemassa. Meillä ei ole ollut mitään ongelmia talkoväen saamisessa. Siitä
pitävät huolen Suomenlinnan hyvä "kylähenki" sekä yhteinen ylpeys saada
tehdä persoonallista ja tasokasta tapahtumaa.

Oletteko tyytyväisiä näkyvyyteenne mediassa? Mihin tiedotusvälineisiin
festivaalista tehtiin juttuja?

- Oikeat uutiset ylittävät uutiskynnyksen. Viapori Jazz on tarjonnut joka
vuosi aivan uutta musiikkia. Tänä vuonna noin 90 minuuttia kantaesityksiä
Viapori Big Bandille konsertissa "Musiikkia syntymättömiin elokuviin". Viime
vuonna esitettiin kokonainen konsertti Luis Pasquetin uutta tuotantoa
UMO:lle. Olemme huomanneet että kun on oikeita uutisia, niin uutiskynnys
ylittyy. Helsingin seudun kovasta tapahtumatulvasta huolimatta Viapori
Jazz näkyi ja kuului ennakkoon mm. MTV 3:n aamu-uutisissa, TV 1
kulttuuriuutisissa sekä YLE 1:n, Sävelradion, Radio Helsingin ja Groove
FM:n haastatteluina. Konserttiarvosteluita kirjoittivat suurimmista lehdistä
mm. Helsingin Sanomat ja HBL.

Kuvaile lyhyesti festivaalin nykyistä ohjelmapoliittista linjaa.

- Viapori Jazz esittelee suomalaisia huippumuusikoita uudessa valossa.
Taiteellisen johtajamme Jukka Perkon yksi kantava ajatus on tuoda tutut
muusikot esille erilaisessa yhteydessä kuin mihin yleensä on totuttu. Tänä
vuonna Antti Sarpila esitti Severi Pyysalon uutta tuotantoa, Pekka Pohjolalla
olikin akustinen bändi, J. Karjalainen esiintyikin jazzveikkojen kanssa, Jarmo
Saari ja kumppanit esittivätkin uutta bossanovaa jne.

Toinen keskeinen ajatus on kotimaisuus. Ei siksi että ulkomaisissa olisi mitään
huonoa vaan siksi että suomalainen jazz on kansainvälistä tasoa ja sen kärki
on leveä.

Onko yleisömäärien / saadun palautteen / oman kritiikin pohjalta paineita
ohjelmiston linjan muutoksiin? Millaisiin?

- Ei ole.

Henkilökohtainen mielipide: mitkä olivat musiikillisesti festivaalisi
hienoimmat hetket vuonna 2004?

- Viapori Jazzista on jätetty täytekonsertit pois. Viapori Jazz sisälsi tänä
vuonna 11 erilaista, loistavaa konserttia. On täysi mahdottomuus nostaa
niistä joku hienoimmaksi hetkeksi.

Lassi Ikäheimo
Viapori Jazz, tuottaja

..........

Järjestäjä: puuttuuko sinun tapahtumasi festarikyselystä? Jos haluat olla mukana
vuoden 2004 osalta, vastaa noihin samoihin kysymyksiin (myös vapaan sanan
osuus on sallittua), ja laita mukaan 2-3 kuvaa tapahtumastasi. Kaikki tavara
osoitteeseen musasto@aanekoski.fi. Tule huomatuksi!

Festaribarometrin toimitus: Suomijazz / Pentti Ronkanen.

-------------------------------------------------------------------------------------