Mt. Gomryn Maia Hirasawa. Kuva: Pentti Ronkanen.

Parin viime vuoden aikana suomalaisten jazzpianistien eliittiin
noussut Joona Toivanen toi uuden opinahjonsa Göteborgin
musiikkikorkeakoulun opiskelijoista kootun yhtyeen Mt.
Gomryn keikoille Jyväskylään ja Äänekoskelle. Ennen
Keski-Suomea yhtye kiersi Ruotsin puolella, esiintymis-
paikkoina mm. Uppsala ja Tukholma.

Äänekosken konsertti sattui maanantaille, viikonpäivistä
ehkä epäotollisimmalle, ja yleisömenestyksestä oli turha
haaveilla. No, sellaistahan se marginaalimusiikin järkkäily
pienellä paikkakunnalla tahtoo aina joskus olla…
Soittajien tai yleisön fiiliksiin ei vähäväkisyydellä kuitenkaan
tuntunut olevan vaikutusta. Hieno konsertti jätti selvästi
molemmin puolin hyvän jälkimaun.

Mt. Gomry oli eh, erilainen. Tällaista kombinaatiota ei saisi
Suomessa aikaan, mutta eipä Skandinavian ulkopuolella
missään muuallakaan.

Toivanen tuo kokoonpanoon oman vahvan sävellyksellisen
panoksensa, ja myös pianistina sekä 'suomalaista'
sävytystä että vahvan tunteen klassisen musiikin
perinteen jatkumisesta jazzissa. Näin etenkin yhtyeen
versiossa Joona Toivanen Trion Lumous-levyltä tutussa
Kielo-kappaleessa, jonka pitkä intro oli silkkaa
klasarikamaa.

Yhtyeessä on Toivasen lisäksi muitakin vahvoja
persoonallisuuksia. Saksofonisti ja klarinetisti Thomas
Backman on seuraamisen arvoinen puhaltaja. Hän ei ole
mikään yhden tyylin toteuttaja, vaan pystyy kevyesti
muuntautumaan tunnelmasta toiseen, herkistä
sentimentoista oman mainion bluessävellyksensä
äärimmäisiin  keuhkot pihalle -puhkuihin.

Kokonaan oma lukunsa on laulaja ja tekstintekijä Maia
Hirasawa. Kappaleet olivat joko ruotsin- tai englanninkielisiä,
mutta paljon kuultiin myös sanatonta scat-laulua. Maialla ei
ole suuri ääni, vaan hän on vahva pienellä ja herkällä tavalla.
Vähäeleinen, sensitiivinen tyylikkyys leimasi tulkintoja.
Äärimmäisen luonnollinen ja luonteva laulaminen sekä myös
Maian omat sävellykset viittaavat suuriin mahdollisuuksiin
jazzin lisäksi myös fiksumman popmusiikin puolella.

Mt. Gomryn täydentävät basisti Tobias Sondén ja rumpali
Chris Montgomery. Yhtyeen luoma kokonaisuus on ilmava
ja vaihteleva, toistaiseksi ehkä kuitenkin vielä aavistuksen
verran liian varovainen. Itsevarmuushan on mahdollista löytää
vain keikkailemalla. Hieno bändi Mt. Gomry on kuitenkin jo nyt,
sillä on kadehdittava määrä hyviä, omaperäisiä säveltäjiä ja
vahvoja solisteja.

Mt. Gomry Jyväskylän Jazz Barissa 31.1. ja 1.2.2003,
Äänekosken kaupungintalolla 3.2.2003.

Suomijazz / Pentti Ronkanen 4.2.2003

--------------------------------------------------------------------------