Cover art: Petra Innanen

1.Flesh and some bone (Onttonen)
2.Dead man's valley (Innanen)
3.That swinging .45 (Innanen)

The dramatic suite
4.The seduction (Innanen)
5.Fire! Smoke! Ashes! (Innanen)
6.The final twist (Innanen)

7.Ferry 'cross the prairie (Onttonen)
8.My little pony (Innanen)
9. Everything is fine (Onttonen)
10.I shot Liberty Valance (Innanen, Onttonen)

11.Fanfarria (Onttonen)
12.La balada de Camarillo Kid (Onttonen)
13.Camaradas! (Onttonen)
14.Epílogo (Onttonen)

Mikko Innanen (sax), Esa Onttonen (g),
Ilmari Pohjola (tb), Veli Kujala (acc), Petri
Keskitalo (tu), Mika Kallio (dr)

Produced by Esa Onttonen and Mikko Innanen
Recorded at Mango Studios, Porvoo 8/2004
Mixed at Ydin, Helsinki
Recorded, mixed and mastered by Teemu Korpipää

-----

Suomijazzin arvio:

Gourmetin debyytti vuonna 2001 oli yksi vuoden
väriläiskiä. Hulvaton meininki ja musiikin arvaamaton
monimuotoisuus teki levystä innostavan kuuntelu-
kokemuksen ja jätti odottamaan tulevaa.

Valitettavasti yhtyettä ei tuon jälkeen ole paljoa
keikoilla näkynyt. Toista levyä on saatu odottaa
näihin asti. Muusikoiden toimet muissa yhteyksissä
ovat kuitenkin pitäneet huolta siitä, että odotusarvo
on kova. Jos ensimmäisen levyn aikoihin kyseessä
oli "nuorten ja lupaavien" soittajien yhtye, nyt
puhutaan jo "nimekkäästä" bändistä. Yksi muutos
kokoonpanossa tosin on tapahtunut: basisti Janne
Antikainen on tehnyt tilaa tuubisti Petri Keskitalolle.
Gourmetin reteään torvisoittosoundiin tuuba tietysti
käy vallan mainiosti.

Six acres of broken hearts on kotomaan jazzkuvioissa
tuiki harvinainen ilmestys: selkeä teema-albumi.
Kuvitteellisten westernien hengessä liikutaan,
tarkemmin jossakin amerikkalaisen ja meksikolaisen
kulttuurin rajapinnoilla. Senoritojen ja länkkäreiden
voi kuvitella kohtaavan, vaikka moni maamerkki on
hassusti vinksallaan…

En lähde arvailemaan mistä Gourmetin säveltäjät Esa
Onttonen ja Mikko Innanen innoituksensa saavat,
mutta jollain salamyhkäisellä tavalla Gourmet tavoittaa
niitä samoja ilkikurisia, kieronhauskoja maailmanmusiikki-
jazztunnelmia, mistä eläväisimmät eteläeurooppalaiset
ja nimenomaan välimerelliset nykybändit ovat tulleet
tunnetuiksi.

Levyllä ehkä kovimmin iskee synkeästä Seductionista
alkava Innasen kolmen kappaleen "Dramaattinen sarja".
Tavoitetaan italowesternin henkeä, maistellaan
vähäsen mariachimusiikin sävyjä, raahaudutaan
marssien tahi klenkaten boleroon ja lopulta käydään
viimeiseen omituiseen meksikolaiseen twistiin.

Tämän jälkeen areena jääkin Esa Onttoselle.
Raskaaseen junnaukseen päätyvän Ferry 'cross the
prairien jälkeen Onttonen keventää auvoisuuksiin
saakka, sillä ainakin välillä kaikki on hyvin, Everything
is fine. Meksikon rajalta vierailu saattaa tämän ja
seuraavankin kappaleen aikana ulottua hyvinkin New
Orleansiin saakka.

Mutta kuvaelma jatkuu, ja mystinen Camarillo Kid saa
oman balladinsa, jossa tuuban ja haitarin duetto
hehkuu kohtalokkaasti. Hyvin ei liene Kidille käynyt,
mutta sen jälkeen muille elämä taas hymyilee ja
tequila maistuu. Camaradas! on rehevä iloittelu, joka
tarttuvuutensa ansiosta voisi torvisoiton maailmassa
levitä vaikka minkälaisiin ympyröihin. Vaikka
Linnanjuhliin kelpaavaa torvimusaa voisi hyvinkin olla
myös levyn avaava Onttosen sävellys Flesh and some
bone.

Jos Six acres olisi ihan oikeasti elokuvan soundtrack,
tämän leffan katsojilla ei olisi tylsää hetkeä tiedossa.
Tyylilaji olisi jotakin hieman erikoisempaa, absurdin
huumorin ystäville sopivaa.

Pentti Ronkanen 26.1.2005

.............................................................................