Porissa vuonna 1961 syntynyt Jari Perkiömäki on tehnyt pitkän uran sekä
muusikkona että kouluttajana. Suomijazz haastatteli kyseli niitä ja näitä
maan ensimmäiseltä jazztohtorilta.

-----

Olet kotimaisen akateemisen jazzkoulutuksen edelläkävijöitä, 1.
maisteri, 1. lisensiaatti ja lopulta 1. jazztohtori. Miltä näyttää
seuraajien osalta, onko tulossa muita maisterintutkintoa pitemmälle?
-kyllä on, Markus Ketola ja Jarno Kukkonen ovat pisimmällä. Muita jatko-
opiskelijoita on kaksi aloittanutta ja muutama suunnitelmaa tekevä.

Mikä motivoi sinua tohtoriuteen asti?
-mahdollisuus tehdä taidetta ja opiskella paremmaksi muusikoksi ohjatun ja
rajatun projektin parissa, saada opiskella minua kiinnostavia asioita musiikista
ja vielä pätevöityä siinä samassa.

Onko tutkimiset nyt tutkittu vai onko jotakin jazztieteellistä vielä
mielessä?
-tällä erää on lepovaihe, mutta toisaalta kansainvälinen yhteistyö, jota työni on
heti poikinut voi tietysti synnyttää jotain projekteja. Kirjallinen työ on muuten
luettavissa osoitteessa www.siba.fi/ethesis.

Tohtorintutkintoosi kuului kirjallisen työn lisäksi taiteellinen opin-
ja taidonnäyte. Se koostui yhdestä levystä (Shades vuodelta 1996) ja
viidestä eri konsertista vuosilta 1997-2002. Sait näistä näytöistä
arvovaltaisen tutkintolautakunnan lausunnon. Onko mahdollista saada
makupaloja siitä, miten he kommentoivat soittoasi ja konserttejasi?
-tässä näyte:
" The Chicago-concert of Jari Perkiömäki is a convincing
example of knowledge as well as respectfull love of an expressively
important part of jazzhistory and attitude to music. Most of all, Jari
himself shows a very strong solistic capacity of flowing ,convincing
energy as well as inspired and logically developed improvisations.
Somewhere in this music an honestly joyful attitude can be sensed, which
I personally appreciate- and sometimes miss in today´s improvised music.
Also his choice of musicians in the band is carefully done. Directions
in music are obviously fine, but not limiting the individual
musician-which is a requirement and cornerstone in this musical
approach. I find this a great concert in many ways!"

"The Pygme-concert of Jari Perkiömäki is interesting in many ways.
Under the limitations of pentatonic scales ,etc. the group tries to
develop an improvisational approach to the material. The result is worth
all respect. Maybe sometimes the aesthetics of each individual musician
in the ensemble clash a little, and a certain insecurness among the
musicians can be felt. However,not from Jari himself, who shows again an
inspired and fluent ability to improvise and develop the material used.
I find this concert a respectfull achievement where the artistic
process and strive for consequense in music is a goal in itself. A
serious work."
prof. Anders Jormin, Musikhögskolan Göteborg,Sweden.

Kontollasi on jazzimme toistaiseksi ainoa tohtoriuteen vienyt julkinen
tarkastustilaisus, oliko se elämäsi jännittävin ’keikka’, vai
muistatko vieläkin jännempiä soittokeikkoja?
-kyllä ensiesiintymiseni Tukholman Fasching-klubilla "pygmi jazz" triolla
(laulaja Sirkka Kosonen ja kitaristi Tuomo Dahlblom) viime syyskuussa oli myös
etukäteen aika jännittävä tilaisuus. Hienointa tietysti tässä on, että vaikka ikää
tulee, niin adrenaliinia tuottava positiivinen jännitys on yhä läsnä! Keikka
Tukholmassa onnistui kyllä erinomaisesti ja vastaanotto oli erittäin innostunut.

Olet monessa mukana Sibelius-Akatemian opetustyösi lisäksi:
Jazzliiton, Pop ja Jazz Arkiston, Jazzmuusikot ry:n ja Saksofoniseuran
luottamuselimissä. Löytyisikö näiden toiminnasta mielenkiintoista
ajankohtaista kerrottavaa?
-Jazzliiton toiminnan kehittäminen on uudessa murrosvaiheessa, myös
vakihenkilökunta vaihtuu ja uusi toiminnanjohtaja (haussa tänä keväänä)
toivottavasti saa hommaan myös uutta draivia.

Mistä osuuksista Jari Perkiömäen henkilökohtainen jazzelämä muodostuu
(suunnilleen prosentteina)? Millainen osus on tällä hetkellä
opetustyöllä, keikkailulla, treenaamisella, säveltämisellä ja
sovittamisella ym.?
-opetus 15%, osastonjohtajan työ 60%, treenaus 10%, keikat 15%

Mikä näistä aktiviteeteista tuntuu nyt tärkeimmältä tai antoisimmalta?
-kaikki ovat tärkeitä, mutta treenaus ja keikkojen soittaminen ovat kyllä
absoluuttisia välttämättömyyksiä mielenterveyden kannalta.

.....

Ja sitten Suomijazz-haastattelusarjan peruskysymyksiin :

Mitä jazzillista puuhasit tänään?
-pidin soittotunnin Verneri Pohjolalle

Missä bändeissä ja projekteissa olet tällä hetkellä mukana?
-oma kvartetti (Mylläri, Hassinen, Krokfors), pygmijazz-projekti laulaja Sirkka
Kososen kanssa, Pekka Helin Hardjacks

Mikä on noista se läheisin, 'oma juttu', jonka tekemisestä viimeksi
luopuisit?
-sekä oma bändi, että pygmijazz-bändi

Uran kohokohdat, hienoimmat musiikilliset jutut joissa olet saanut
olla mukana?
-Mike Nockin kiertue Australiassa 1998, Don Prestonin kvartetti Porissa 90-
luvun alussa, Brecker Brothers -konsertti viime vuonna Randy Breckerin
kanssa, kymmenvuotinen työ Mika Mylläri Quintetissä...

Mieluisin soittopaikka Suomessa? Suomen paras jazzyleisö ja meininki?
-vaikea sanoa, paras meininki syntyy usein pienissä paikoissa

Mitä mieltä olet Suomen jazzfestareista ja klubeista ylipäätään?
Toimiiko liveosasto?
-toimii ja ei toimi, isojen festarien ongelma on toisinaan väärällä tavalla
motivoitunut yleisö, bailaus tärkeämpää kuin musiikki.

Entä toimiiko levyosasto, levy’bisnes’?
-levyjä pääsee nykyään tekniikan halvennuttua tekemään kiitettävän helposti,
toisaalta levyjen myynti on vain harvoin bisnes, kansainvälistä nettikauppaa
(Suomesta ulospäin) tulisi kehittää.

Kotimainen jazz medioissa, mielipiteesi?
-televisio, siis YLE, ei hoida leiviskäänsä kunnolla, viime vuosien hienoin teko
tällä alalla oli Otto Donnerin Jazzit TV-sarja, mutta siitäkin YLE rahoitti vain
osan. Muutenkaan jazzin osuus yleisesti medioissa ei ole riittävä suhteessa
alan  tasoon ja esim. klassisen musiikin mediahypeen.

Miten jazz musiikinlajina jakselee Suomessa, mikä on jazzelämämme tila
juuri nyt?
-kaikissa ikäpolvissa löytyy vahva osaavan muusikkouden ydin, siinä mielessä
uskon että tulee säilymään ja kehittymään, mutta pysynee marginaalissa.

Nykytilanteesta eteenpäin pohjalta ”Ihannejazzsuomi”: mitä voisi tai
jopa pitäisi olla, kuka sen voisi tehdä ja mistä resurssit?
-jos ulkomaiseen markkinointiin ja vientiin satsattaisiin klassisen musiikin
tapaan, niin kyllä olisi äijillä töitä.

Kuka tulee ensimmäisenä mieleen, jos pitäisi nimetä Suomijazzin
a) vanhempi valtiomies tai -nainen
-Junnu Aaltonen
b) keskeinen nykymuusikko
-Jukka Perko
c) nuori lahjakkuus, jolta odotat paljon
-Kalevi Louhivuori

Musiikinlaji vapaa, tuleeko mieleen…

…3-5 kovinta kokemaasi konserttia:
-Sonny Rollins Porissa 1979, Peter Gordon's French Kiss ja Cedar Walton
Quartet New Yorkissa 1979, John McLaughlin trio with Trilok Gurtu Kulttiksella
90-luvun alussa...
…5-10 tärkeintä tai vaihtoehtoisesti viime aikoina sykähdyttänyttä levyä:
John Coltrane: A Love Supreme, Cannonball Adderley: Beginnings (50-luvun
kokooma), Aaron Copland: Clarinet Concerto, Gervase De Peyerin
soittamana, David Sanborn: Heart To Heart, Weather Report: Tale
Spinnin',Black Market ja Heavy Weather, Edgar Winter White Trash:
Recycled, Chick Corea: Three Quartets, onhan näitä...
viime aikoina: norjalaisen hanuristi/kitaristi Stian Carstensenin Farmer's
Market.

© 5.3.2003 Suomijazz/Pentti Ronkanen
-----------------------------------------------------------------------------