Suomijazz-haastattelu n:o 2
Saksofonisti, musiikin tohtori Jari
Perkiömäki

Porissa vuonna 1961 syntynyt Jari Perkiömäki on tehnyt pitkän
uran sekä
muusikkona että kouluttajana. Suomijazz haastatteli kyseli niitä
ja näitä
maan ensimmäiseltä jazztohtorilta.
-----
Olet kotimaisen akateemisen jazzkoulutuksen
edelläkävijöitä, 1.
maisteri, 1. lisensiaatti ja lopulta 1.
jazztohtori. Miltä näyttää
seuraajien osalta, onko tulossa muita
maisterintutkintoa pitemmälle?
-kyllä on, Markus Ketola ja Jarno
Kukkonen ovat pisimmällä. Muita jatko-
opiskelijoita on kaksi aloittanutta ja
muutama suunnitelmaa tekevä.
Mikä motivoi sinua tohtoriuteen
asti?
-mahdollisuus tehdä taidetta ja opiskella
paremmaksi muusikoksi ohjatun ja
rajatun projektin parissa, saada opiskella
minua kiinnostavia asioita musiikista
ja vielä pätevöityä
siinä samassa.
Onko tutkimiset nyt tutkittu vai onko jotakin
jazztieteellistä vielä
mielessä?
-tällä erää on lepovaihe,
mutta toisaalta kansainvälinen yhteistyö, jota työni on
heti poikinut voi tietysti
synnyttää jotain projekteja. Kirjallinen työ on muuten
luettavissa osoitteessa
www.siba.fi/ethesis.
Tohtorintutkintoosi kuului kirjallisen
työn lisäksi taiteellinen opin-
ja taidonnäyte. Se koostui yhdestä
levystä (Shades vuodelta 1996) ja
viidestä eri konsertista vuosilta
1997-2002. Sait näistä näytöistä
arvovaltaisen tutkintolautakunnan lausunnon.
Onko mahdollista saada
makupaloja siitä, miten he kommentoivat
soittoasi ja konserttejasi?
-tässä
näyte:
" The Chicago-concert of Jari
Perkiömäki is a convincing
example of knowledge as well as respectfull
love of an expressively
important part of jazzhistory and attitude
to music. Most of all, Jari
himself shows a very strong solistic capacity
of flowing ,convincing
energy as well as inspired and logically
developed improvisations.
Somewhere in this music an honestly joyful
attitude can be sensed, which
I personally appreciate- and sometimes
miss in today´s improvised music.
Also his choice of musicians in the band
is carefully done. Directions
in music are obviously fine, but not limiting
the individual
musician-which is a requirement and
cornerstone in this musical
approach. I find this a great concert
in many ways!"
"The Pygme-concert of Jari
Perkiömäki is interesting in many ways.
Under the limitations of pentatonic scales
,etc. the group tries to
develop an improvisational approach to
the material. The result is worth
all respect. Maybe sometimes the aesthetics
of each individual musician
in the ensemble clash a little, and a
certain insecurness among the
musicians can be felt. However,not from
Jari himself, who shows again an
inspired and fluent ability to improvise
and develop the material used.
I find this concert a respectfull achievement
where the artistic
process and strive for consequense in
music is a goal in itself. A
serious work."
prof. Anders Jormin,
Musikhögskolan Göteborg,Sweden.
Kontollasi on jazzimme toistaiseksi ainoa
tohtoriuteen vienyt julkinen
tarkastustilaisus, oliko se
elämäsi jännittävin ’keikka’, vai
muistatko vieläkin jännempiä
soittokeikkoja?
-kyllä ensiesiintymiseni Tukholman
Fasching-klubilla "pygmi jazz" triolla
(laulaja Sirkka Kosonen ja kitaristi Tuomo
Dahlblom) viime syyskuussa oli myös
etukäteen aika
jännittävä tilaisuus. Hienointa tietysti tässä on,
että vaikka ikää
tulee, niin adrenaliinia tuottava positiivinen
jännitys on yhä läsnä! Keikka
Tukholmassa onnistui kyllä erinomaisesti
ja vastaanotto oli erittäin innostunut.
Olet monessa mukana Sibelius-Akatemian
opetustyösi lisäksi:
Jazzliiton, Pop ja Jazz Arkiston, Jazzmuusikot
ry:n ja Saksofoniseuran
luottamuselimissä. Löytyisikö
näiden toiminnasta mielenkiintoista
ajankohtaista kerrottavaa?
-Jazzliiton toiminnan kehittäminen
on uudessa murrosvaiheessa, myös
vakihenkilökunta vaihtuu ja uusi
toiminnanjohtaja (haussa tänä keväänä)
toivottavasti saa hommaan myös uutta
draivia.
Mistä osuuksista Jari
Perkiömäen henkilökohtainen jazzelämä
muodostuu
(suunnilleen prosentteina)? Millainen
osus on tällä hetkellä
opetustyöllä, keikkailulla,
treenaamisella, säveltämisellä ja
sovittamisella ym.?
-opetus 15%, osastonjohtajan työ
60%, treenaus 10%, keikat 15%
Mikä näistä aktiviteeteista
tuntuu nyt tärkeimmältä tai antoisimmalta?
-kaikki ovat tärkeitä, mutta
treenaus ja keikkojen soittaminen ovat kyllä
absoluuttisia
välttämättömyyksiä mielenterveyden
kannalta.
.....
Ja sitten Suomijazz-haastattelusarjan
peruskysymyksiin :
Mitä jazzillista puuhasit
tänään?
-pidin soittotunnin Verneri
Pohjolalle
Missä bändeissä ja projekteissa
olet tällä hetkellä mukana?
-oma kvartetti (Mylläri, Hassinen,
Krokfors), pygmijazz-projekti laulaja Sirkka
Kososen kanssa, Pekka Helin
Hardjacks
Mikä on noista se läheisin, 'oma
juttu', jonka tekemisestä viimeksi
luopuisit?
-sekä oma bändi, että
pygmijazz-bändi
Uran kohokohdat, hienoimmat musiikilliset
jutut joissa olet saanut
olla mukana?
-Mike Nockin kiertue Australiassa 1998,
Don Prestonin kvartetti Porissa 90-
luvun alussa, Brecker Brothers -konsertti
viime vuonna Randy Breckerin
kanssa, kymmenvuotinen työ Mika
Mylläri Quintetissä...
Mieluisin soittopaikka Suomessa? Suomen
paras jazzyleisö ja meininki?
-vaikea sanoa, paras meininki syntyy usein
pienissä paikoissa
Mitä mieltä olet Suomen
jazzfestareista ja klubeista
ylipäätään?
Toimiiko liveosasto?
-toimii ja ei toimi, isojen festarien
ongelma on toisinaan väärällä tavalla
motivoitunut yleisö, bailaus
tärkeämpää kuin musiikki.
Entä toimiiko levyosasto,
levy’bisnes’?
-levyjä pääsee
nykyään tekniikan halvennuttua tekemään
kiitettävän helposti,
toisaalta levyjen myynti on vain harvoin
bisnes, kansainvälistä nettikauppaa
(Suomesta ulospäin) tulisi
kehittää.
Kotimainen jazz medioissa,
mielipiteesi?
-televisio, siis YLE, ei hoida
leiviskäänsä kunnolla, viime vuosien hienoin teko
tällä alalla oli Otto Donnerin
Jazzit TV-sarja, mutta siitäkin YLE rahoitti vain
osan. Muutenkaan jazzin osuus yleisesti
medioissa ei ole riittävä suhteessa
alan tasoon ja esim. klassisen musiikin mediahypeen.
Miten jazz musiikinlajina jakselee Suomessa,
mikä on jazzelämämme tila
juuri nyt?
-kaikissa ikäpolvissa löytyy
vahva osaavan muusikkouden ydin, siinä mielessä
uskon että tulee
säilymään ja kehittymään, mutta pysynee
marginaalissa.
Nykytilanteesta eteenpäin pohjalta
”Ihannejazzsuomi”: mitä voisi tai
jopa pitäisi olla, kuka sen voisi
tehdä ja mistä resurssit?
-jos ulkomaiseen markkinointiin ja vientiin
satsattaisiin klassisen musiikin
tapaan, niin kyllä olisi
äijillä töitä.
Kuka tulee ensimmäisenä mieleen,
jos pitäisi nimetä Suomijazzin
a) vanhempi valtiomies tai
-nainen
-Junnu Aaltonen
b) keskeinen nykymuusikko
-Jukka Perko
c) nuori lahjakkuus, jolta odotat
paljon
-Kalevi Louhivuori
Musiikinlaji vapaa, tuleeko
mieleen…
…3-5 kovinta kokemaasi
konserttia:
-Sonny Rollins Porissa 1979, Peter Gordon's
French Kiss ja Cedar Walton
Quartet New Yorkissa 1979, John McLaughlin
trio with Trilok Gurtu Kulttiksella
90-luvun alussa...
…5-10 tärkeintä tai vaihtoehtoisesti
viime aikoina sykähdyttänyttä
levyä:
John Coltrane: A Love Supreme, Cannonball
Adderley: Beginnings (50-luvun
kokooma), Aaron Copland: Clarinet Concerto,
Gervase De Peyerin
soittamana, David Sanborn: Heart To Heart,
Weather Report: Tale
Spinnin',Black Market ja Heavy Weather,
Edgar Winter White Trash:
Recycled, Chick Corea: Three Quartets,
onhan näitä...
viime aikoina: norjalaisen hanuristi/kitaristi
Stian Carstensenin Farmer's
Market.

© 5.3.2003 Suomijazz/Pentti
Ronkanen
-----------------------------------------------------------------------------
|