|
21.11.2006
Jazzpäivistä kehkeytyi kelpo syysfestari
Olavin Jazz ry. isännöi
Savonlinnassa erinomaisen onnistuneesti
sujuneita Valtakunnallisia Jazzpäiviä. Tällä kertaa kyse
todella
oli päivistä, sillä musiikki soi kolmena
päivänä. Perjantain avasi
oopperakellarin jazzklubilla pianisti Kaisa Kulmalan, rumpali Hanne
Pullin ja basisti Jori Huhtalan trio. Pääosin Kulmalan
sävellyksistä
koostunut ohjelmisto toimi mainiosti ja Savonlinnaa varten koottu
kolmikko toi taas yhden persoonallisen lisän Suomen laadukkaiden
pianotriojen joukkoon.
Illan toinen esiintyjä oli
Sibelius-Akatemian opiskelijoiden kokoama
Zappa Tribute -yhtye. Alun perin Joe´s Garage -levyn ympärille
rakennettu ohjelmisto on laventunut muuhunkin Zappan tuotantoon.
Energiaa ja mittaa riitti kahden setin verran. Samoin zappamaista
asennetta, vaikka heittäytyminen Zappan musiikin parodisiin
käänteisiin ei aivan helppoa ollutkaan.
Jazzpäivien helmi oli
lauantai-iltapäivänä Savonlinna-salissa esiintynyt
Savonlinna Big Band, joka Reijo Polan ja Seppo "Paroni" Paakkunaisen
esitti Paronin sävellyksiä Yhtye on aiemminkin tehnyt hyvää
työtä,
mutta kohosi nyt lahjakkaiden solistien ja Paronin sävellysten,
Nunnun ja Amazonia-sarjan myötä entistä korkeammalle tasolle.
Viileä Yrjö, kuuma Loco
Motif
Jazzpäivien pääkonsertin
tähtijoukoksi oli kiinnitetty Jazzliiton
40-vuotisjuhlavuoden kunniaksi koottu Iso Yrjö -orkesteri.
Valitettavasti mestariketjujen kokoaminen ei musiikissa käy yhtä
helposti kuin urheilussa. Palkitut ovat saaneet tunnustuksensa eri
vuosikymmeninä omilla ansioillaan ja musiikilla, joka on ollut yleensä
vahvasti omaleimaista ja persoonallista, niin yhteen kasattuna
särmät hioutuvat lähemmäs keskiarvoa. Soitto oli mallikasta,
mutta
hengen palo vähäisempää.
Kappalevalikoimasta edukseen erottuivat
pari Koivistoisen sävellystä
sekä sokeriksi pohjalle jätetty Jukka Linkolan Haukivaari. Erinomainen
kappale, jossa vibrafonisti Severi Pyysalo pääsi
näyttämään vahvaa
soolovoimaansa.
Yrjö-illan toinen yhtye, Iro Haarlan
Loco Motife ei sitten millään lailla
sopinut keskiarvoihin eikä tyytynyt kompromisseihin. Haarla ja Uffe
Krokfors aloittivat setin herkällä basso-piano duetolla. Sen
jälkeen
alkoi rytistys, jossa Haarla siirtyi sähköisten koskettimien
ääreen.
Vakaan pohjan improvisaatiolle antoi Aniida
Vesalan rumputyöskentely,
mutta erityisesti on nostettava esiin saksofonisti Mikko Innanen.
Hänellä on soitossaan tekniikkaa, nopeutta ja soundia.
Hänellä on
myös ennakkoluulotonta näkemystä ja huimapäistä
rohkeutta mennä
sooloissaan soittimen rajoille, ohi turvallisten ja kaavamaisten
maastojen. Ovi kävi salissa, Loco Motifen ilmaisu ei miellyttänyt
kaikkia, mutta kylmäksi se ei jättänyt.
Jamien hurmosta
Lauantai huipentui Oopperakellarin
kolmituntisiin jameihin, jollaisia
Suomessa aniharvoin kuullaan. Isäntänä toimineella Jussi
Kannasteella
oli talon yhtyeessä rinnallaan saksofonisti Teemu Takanen.
Komppi-
puolella urakoivat pianisti Henry Wilkinson, fendervelho Timo Hirvonen,
jonka nopeasormisuus saattaa basistivitsit häpeään ja rumpali
Joonas
Riippa, joka ei tahtonut saada soittoaan katkeamaan.
Kun valtakunnan kärkikaartin soittajat
pääsivät jazzklubin lavalle
soittamaan parhaat soolonsa kaikessa innossaan, niin tulos oli
ikimuistoinen. Panoksensa antoivat muun muassa Seppo Kantonen,
Uffe Krokfors, Reiska Laine, Esa Pietilä sekä Jazzliiton puheenjohtajan
paikan viikonloppuna jättänyt Matti Konttinen.
Aiemmin Savonlinna-salissa Ylen jazzradion
Sibelius-Akatemialle
myöntämän Varjo-Yrjön vastaanottanut saksofonisti Jari
Perkiömäki
oli yksi pitkään lavalla viihtyneistä solisteista. Mikko Innanen
jatkoi
jo alkuillasta alkanutta hurmioituneiden soolojen sarjaa ja nousi koko
illan hahmoksi. Samoin Severi Pyysalo osoitti jälleen virtuositeettiaan.
Monipuolisen kattauksen päätti sunnuntaina Savonlinna-salissa pidetty
Muumilauluja-konsertti.
Valtakunnalliset Jazzpäivät
Savonlinnassa (Oopperakellarin Jazzklubi,
Savonlinna-sali) 17.-19.11.2006: Kulmala-Pulli-Huhtala, Zappa Tribute,
Savonlinna Big Band, Iso Yrjö, Iro Haarla ja Loco Motife, Jussi
Kannasteen houseband, Muumilauluja -bändi.
Pete Pakarinen
-------------------------------------------------------------------------
|