Charles Gil vei helmikuussa ranskalais-suomalaisen Vapaat äänet
-kiertueen Lappiin saakka. Ranskalainen Thôt ja suomalainen
Oddarrang esiintyivät Rovaniemen Wiljamissa 4.2.2007. Menin
mukaan katsomaan ja kuuntelemaan, miten moderni rytmimusiikki
toimii pohjoisessa.

Kimuranttia rytmiikkaa ja teknistä tarkkuutta

Ranskalaisen Thôt-yhtyeen setissä oli tasan yksi tauko. Muutoin
saatiin kuulla lähes lakkaamattomana virtana monimutkaista rytmistä
vuoropuhelua ja tarkkoja unisonoja, nuottiakaan missaamatta.
Rumpali Christophe Lavergne oli melkein yksin vastuussa bändin
energiasta. Suorastaan villiintynyt paahtaminen oli vastakohta
muiden jäsenten viileälle soitolle. Kitaristi Gilles Coronado toi
säröpedaaleineen mukaan rock-vaikutteita. Hänen soittimensa
olikin varsinainen rock-instrumentti: Gibson SG -kitara on vuosi-
kymmeniä ollut erottamaton osa sellaisia käsitteiksi muodostuneita
raskaan sarjan rock-subjekteja kuin Angus Young ja Tony Iommi.
Coronadon soittotapa oli kuitenkin esimerkki perinteiselle jazzille
tyypillisestä pehmeästä pikkaustekniikasta, jossa plektrakäden
kyynärpäätä ei käytetä juuri ollenkaan, ja rannettakin vain kevyesti.
Tämä soittotapa sopikin hyvin rytmisesti erittäin vaikeitten koukkujen
ja alttosaksofonisti Stéphane Payenin kanssa soitettujen unisonojen
puhtaaseen suorittamiseen. Välillä soitosta ei pystynyt kuulemaan,
kuinka suuri osa oli sävellettyä ja kuinka suuri osa improvisoitua.
Hubert Dupontin basso vastaili kitara-saksofoni -linjoihin. Tällainen
vuorovaikutus onnistuu yleensä vain bändeiltä, jotka ovat harjoitelleet
vuosikausia yhdessä.

Suomalaisten osuus akustisempi

Suomalaisia Kumu-rumpuja soittanut Olavi Louhivuori vastaa Oddarrang-
yhtyeensä sävellyksistä. Louhivuoren auktoriteetti rumpalina auttoi
ottamaan konserttisalin tilan haltuun. Oddarrangin saundi oli kitaroita
lukuun ottamatta akustinen. Basisti Lasse Lindgren käytti Juha Lottosen
valmistamaa akustista bassokitaraa tyylillä, josta hän tuli tutuksi jo
vuosituhannen vaihteen aikoihin Stoll-bassokitaraa soittaessaan.
Lindgren on erittäin tyylikäs basisti, jonka saundissa eivät alataajuudet
suttaannu. Sellisti Osmo Ikonen ja pasunisti-nokkahuilisti Ilmari Pohjola,
jotka molemmat käyttivät konsertissa melodisesti myös äänihuuliaan,
olivat pelkkiä musiikin värittäjiä. Kummallakaan ei ollut merkittävää
soolotilaa. Les Paul -tyyppistä sähkökitaraa ja lap steeliä soittanut
Lasse Sakara sooloili avauskappaleessa mallikkaasti. Volume pedal
toimi tehokkaasti usvaisissa tunnelmissa. Solististen irtiottojen sijaan
Oddarrangin tavoitteena näytti olevan tietynlaisen kokonaistunnelman
luominen. Tässä kieltämättä onnistuttiinkin, varsinkin kun monet esitetyt
sävellykset olivat onnistuneita yksilöinä. Olisi kuitenkin ehdottomasti
eduksi, jos yhtyeen jäsenet saisivat livenä enemmän soolotilaa.

Levysoittimet muusikkoja suositumpia

En ole koskaan ennen käynyt Lapissa kuuntelemassa jazzia. Tämä
ensimmäinen kerta antoi positiivisen vaikutelman Wiljamista, joka
saamani tiedon mukaan on entinen elokuvateatteri. Konserttipaikka ja
-aika olivat mitä sopivimpia siinä mielessä, että hälisijät ja häiritsevät
juopot kunnioittivat muusikoita ja musiikin kuuntelijoita poissaolollaan.
Kielteistä oli yleisön vähäinen määrä. Laskin konserttisalissa olleen noin
40 ihmistä, mukaan lukien lehdistön ja konserttipaikan edustajat. Sen
sijaan yökerhoihin, joiden ns. "huippu-dj:t" eivät esitystensä aikana
tee paljoa muuta kuin painavat levysoittimensa start- ja stop-nappeja,
riittää porukkaa jonoksi asti. On suurelta osin median yksipuolisen
tarjonnan vika, että ihmiset eivät säännöllisesti kuule eivätkä sen
johdosta myöskään opi arvostamaan instrumentaalimusiikkia. Jazzia ja
improvisoitua musiikkia on saatava lisää radioon ja televisioon.

Jussi Huolman

----------------------------------------------------------------------